Todella tärkeitä minulle olivat toiminnan hetket. Ensinnäkin kieltäytyminen: uskalsin lopulta pitää tilani, katsoa ihmistä silmiin ja sanoa ”ei” ja ”kyllä”, niin että tunsin tarkoittavani sitä. Ja toiseksi keppiharjoitus, jossa tunsin itseni rohkeaksi ja lujaksi. Sain niistä valtavasti voimaa ja uskoa itseeni. Keppisarjaa rakastan edelleen ja sillä on minuun hyvin voimaannuttava ja rauhoittava vaikutus.

 

Luen nykyään tilanteita ja tunnistan omia reaktioitani hienovaraisemmin. Olen enemmän tilanteiden tasalla.

​

Havahduin siihen, että harjoittelun myötä kehoni asento on muuttunut. Nyt tiedän miltä tuntuu seistä suorassa, koko pituudessani! Olen valmiimpi siihen, mikä on käsillä. Tunnen olevani myös avoimempi ja lähestyttävämpi.

​

Olen kyvykkäämpi ja tyytyväisempi itsenäni. Se rauhoittaa minua.

 

Valmennus on karsinut rönsyjä, jotka vievät minut tarinoiden syövereihin muista ihmisistä ja tapahtumista.

 

Olen tajunnut, että itselleni kertomani tarinat tilanteista ja ihmisistä ovat elämäni “fake news”. Hyväksyn asi‍at niin kuin ne ovat ja kykenen paremmin säätelemään reagointiani siihen mitä tulee vastaan. Edelleen on asioita, jotka saavat vereni kuohahtamaan tai minut surulliseksi, mutta nyt kykenen toimimaan niissä tilanteissa paremmin niin, kuin itse haluan.

 

Arvoni kirkastuivat ja valintani ohjautuvat niistä terveemmin, etenkin vaikeina hetkinä.

 

Näen, että toteutat ja ilmennät itse valmentamiasi periaatteita ja olet kykenevä kohtaamaan minut ihmisenä. Osaat kannustaa niin, että koen onnistuvani ja ymmärrykseni itsestäni kasvaa nimenomaan oman työskentelyni kautta.

 

Olen vakuuttunut siitä, että kuuntelemalla kehoani voin oppia taitoja oikean elämän tilanteisiin. Tuntuu mahtavalta ja palkitsevalta, että tämän ikäisenäkin pystyn vielä oppimaan uutta, käyttämään oppimaan välittömästi ja näkemään sen vaikutuksen elämässäni. Prosessin aikana olen saanut luottamusta siihen, että omia tavoitteita kohti on oikeasti mahdollista kulkea harjoittelemalla.

 

Olen oppinut kysymään ihmisiltä, mitä mieltä he ovat, sen sijaan, että oletan ja pelkään pahinta. En enää tuhlaa energiaani niin paljon arvailemiseen. Lähestyn myös rohkeammin ihmisiä enkä pelkää kertoa heille, mitä itse ajattelen. Kehoni kautta löytämäni läsnäolon ja rauhoittumisen paikka tuntuu myös myötätuntoisemmalta toisia kohtaan.

 

Hahmotin kehon kanssa työskentelyn avulla sitä miten asiat arjessa ja elämässä tapahtuu. Siinä toistuu ilmiöt, jotka monimutkaisempina näyttäytyvät arkisessa sosiaalisessa elämässä. Valmennuksessa ne pelkistyivät ja kirkastuivat ja ovat kuitenkin hyvin tunnistettavia.

 

Kehollisellä työskentelyllä oli suoraviivaisesti olemusta ja hermostoa rauhoittava ja maadoittava vaikutus. Ajatuksella itseni rauhoittaminen ei vaan toimi.

 

Kehon kautta omaan sisäiseen maailmaan pääsi nopeasti, riippumatta siitä missä mielentilassa tulin tapaamisiin. Mielikuvat itsestä “unohtaa” kun on vahvasti läsnä kehollisesti.

​

"Yllätys"- harjoitus jäi mieleen erityisesti. Se on pelkistettynä monimutkainen ilmiö. Oli yllättävää miten voimakkaan tunteen odottamisen tila sai aikaan. Pelko siitä, mistä yllätys tulee oli hyvin tuttua todellisesta elämästä. Siinä päästiin käsiksi kehoon varastoituneisiin, minun kokemiin ja elämiin asioihin.

​

Loit jatkuvuutta ja “kamppailustaminaa”. Olit rinnallakulkija, turvallisen ympäristön ja tilan luoja, jossa saatoin lähteä tutkimaan sitä, mitä on omien rajojen toisella puolella.

Sain rakentua ja asettua harjoituksiin niin, että koin itseni kehollisesti voimakkaaksi.

​

Toiminnallisella työskentelyllä päästiin käsiksi siihen, joka nosti esiin samoja reaktioita ja tuntemuksia, jotka ovat tuttuja arjen tilanteista ja kohtaamisista.

Oivalsin, että lähtökohtaisesti kaikki oleminen ja tekeminen täällä on hyvin kehollista.